Ollaan vietetty jo viikko kaksistaan Siirin kanssa (mitä nyt olin välillä yhdellä työmatkalla ja mummu oli Siirin kaverina). Ollaan vaan. Mä käyn töissä ja kun tulen töistä kotiin, tehdään pitkiä kävelylenkkejä ja vähemmän pitkiä hölkkälenkkejä. Sitten olla möllötetään joko auringossa tai telkkarin ääressä. Syödän hyvin ja nukututaan. Niin me vietettiin juhannuskin. Oli mukavaa olla kaupungissa, hiljaisuuden keskellä. Siiri, kauhea menijä ja tohottaja on pysynyt erossa mun kengistä ja muista kielletyistä jutuista. Tuntuu jotenkin rauhoiittuneen 1-vuotta täytettyään. :) Tai sitten mä kuvittelen.

Kyllä meillä on mökkeilevää poitsua ikävä, mutta reilun kahden viikon päästä jo nähdään. Nythän on jo viikko pitkällä, kun on jo maanantai-ilta. Nukkumaanmenoaika muuten. Siiri jo oikaisi itsensä tuonne omaan nurkkapaikkaansa.