Hampaita vaihtuu vauhdilla. Yhden kulmahampaan olen löytänyt lattialta, muita en. Edellisen koiran hampaita onnistuin keräämään kokonaisen purkillisen.

Siiri puree käytännössä kokoajan. Kaikkea.  Vaikka tarjolla on iso valikoima puruluita ja -leluja, Siiri puree silti käsiä, jalkoja, kenkiä ja omia tassujaan, jos ei puruvimmaan äkkiä parempaa löydy. Mutta tuhoja ei ole tehnyt. Ei ole kalunnut huonekalun jalkoja niin kun majavat puunrunkoja. On muuten jättänyt olohuoneen matonkin rauhaan.

SIsäsiistiksi oppiminen on sujunut hyvin. Siitä plussaa sekä minulle, että SIirille. Olen päästänyt Siirin pissalle keskellä yötäkin. Neljään päivään ei ole tullut tarpeita sisälle. Tai no, sunnuntaina tuli yhden kerran, mutta sitä ei lasketa. Se oli seurausta hysteerisestä villitsemisestä, jota eräs kolmevuotias vieras harrasti. Siinä sohelluksessa olis itselläkin tullut pissahousuun.

Eli hyvin sujuu.