Siiriä väsyttää. Siiri makaa selällään lattialla, tassut kohti kattoa. Sitten nousee ylös, venyttelee (kuin kissa) ja kävelee metrin päähän lösähtääkseen mahalleen. Kun minä siirryn olkkarista makkariin koneen äärelle, Siiri löntystelee perässä ja asettuu mun jalkoihin kerälle (kuin kissa). Ja lepäilee sylissäkin piiiitkät pätkät kerrallaan. 

En tiiä miksi noin väsyttää. Juoksu oli ja meni. Käydään aamuisin 30-45 minuutin kävely/juoksulenkillä (hidasta hölkkää). Silloin tyttö kipittää kyllä ihan innokkaasti. Riittäiskö se aamulenkki väsyttämään koiran noin?

No, väsyttää minuakin. En aamulla jaksais millään nousta kun kello soi 6:15. Siksi aamulenkit on tällä viikolla ollut puolituntisia; yhtään 45 minuutin lenkkiä ei kertakaikkiaan olla ehditty tekemään.

Joko kohta saa mennä nukkumaan? Siiri katsoo tummilla silmillään valkoisten kulmakarvojen alta ja nyökkää. Meidän pitäisi saada vain tuo 8-vuotias ihmispoika sammumaan myös... Kai sitäkin pitäisi juoksuttaa ulkona aamuisin...