Poistin pihalta pienen pentuaitauksen ja sen sijaan aitasin vihreällä metalliverkkoaidalla koko pihan. Nyt Siiri voi olla vapaasti omalla pihalla asioillaan... Tai no, semivapaasti. Nimittäin tyystinilman valvontaa Siiri alkaa kaivaa nurmikkoon valtavia kuoppia ja yrittää kerätä kukkapenkistä kaikki toissapäivänä istutetut kukkasipulit. Naama ja tassut on tämän nautinnollisen puutarhapuuhastelun jälkeen kammottavaa katsottavaa. Mutta koiran naamalla on tyytyväinen hymy. Tähän hommaan uppoutuessaan Siiri saattaa unohtaa pissata ja kakata. Silloin on pakko laittaa kuitenkin hihna kaulaan ja lähteä kävelylle.

Aika hyvin sisäsiisteys alkaa mennä tytön kaaliin... Ei ole vielä ollut yhtään päivää, ettei sisälle olisi tullut kertaakaan pissaa tai kakkaa, mutta kyllähän tuo ruikkiminen on huomattavasti vähentynyt! Oikeaan suuntaan ollaan menossa! Eniten se Siirin epä-sisäsiisteys harmittaa kylässä. Perjantaina pissattiin kaksi kertaa mummulan matolle ja kerran mun kaverin matolle, jolle myös väännettiin torttu. Kaverin ihanalla tuoreella siirtonurmipihalla Siiri sen  sijaan istua tönötti jäykkänä ikäänkuin paikka olisi liian fiini sotkettavaksi.

Tänään on pojan 8-vuotissynttärit. Kylään on kutsuttu yhteensä 19 ihmistä... En tajunutkaan miten siinä niin kävi. Kun kutsuja lähettää perhekohtaisesti, ei tule tajunneeksi, että yhdessä perheessä voi olla viisi ihmistä... :) Saapi nähdä miten rättipoikki väsynyt Siiri on tämän päivän jälkeen. Siiri tietysti luulee, että kaikki ne ihmiset tulevat tänne vain ja ainoastaan mielessään Siiin kanssa leikkiminen ja rapsuttelu. Siiri rakastaa jo täysin ennakkoluulottomasti kaikkia ihmisiä, ihan niinkuin edeltäjänsä Eetukin. Toivottavasti ei tule elämän varrella karvaita pettymyksiä.